sunnuntai 20. elokuuta 2017

Olisi pitänyt arvata

Tein eilen virheen.

Ja olisi pitänyt arvata.

Kiihkoissaan kirjoittelevan, omaan aatteeseensa sokeasti uskovan vihantäyttämiin lausahduksiin ei olisi kannattanut reagoida.

Mutta kun teksti alkaa olemaan sillä tasolla, että argumentointi rajoittuu pelkästään raiskaustoiveisiin ja alatyylisiin, alapäitä koskeviin huudahduksiin, en kerta kaikkiaan voinut olla ns hiljaa.

Ja olisi pitänyt arvata.

Päivän kuluessa minulle toivotettiin takalistooni jos jonkinmoista välinettä ja elintä, minusta leivottiin kiusaaja, nimittelijä ja illan pimetessä alkoi suoranainen uhkailu.

Koska en halunnut että "suomalaisille" alettaisiin maksamaan tapporahaa eriväristen ihmisten "hoitamisesta". Koska en ollut sitä mieltä, että "Aatu aikanaan teki hyvin" tai en toivonut uuden "Aatun" tulemista.

Ja koska kerroin omia mielipiteitäni. Ja koska olin eri mieltä...

Olisi pitänyt arvata, että kun argumentit rauhalliseen keskusteluun loppuvat, ei näiden ihan kantasuomalaisten fundamentalistien keinovalikoimaan muuta kuulu.

Edelleen tuomitsen kaikenlaisen väkivallan. Ihan ketä tahansa kohtaan. Mutta en myöskään hyväksy sitä että kokonaista ryhmää ihmisiä alettaisiin vainoamaan yhden tekemisten vuoksi.

Koska jos näin käy, joudumme kaikki, niin suvakit kuin rasistit äärimmäisen vaaralliselle tielle.


torstai 17. elokuuta 2017

Barcelona....

Brother will kill brother
  Spilling blood across the land 
Killing for religion 
  Something I don't understand 
Fools like me, who cross the sea 
And come to foreign lands 
  Ask the sheep, for their beliefs 
Do you kill on God's command?

Megadeth - Holy Wars...The Punishment Due

tiistai 15. elokuuta 2017

Kolmenkymmenen vuoden ystävyys

Kävimme hellun kanssa viikonloppuna festivaaleilla. Musiikin vuoksi sinne en suoranaisesti lähtenyt, lähinnä sen tunnelman, jonka musiikki saa aikaan. Ja olemaan yhdessä.

Törmäsin vanhaan ystävään, siis ystävänä vanhaan, ei vielä ihan ikäloppuun. Kaveriin jonka kanssa monet itkut on itketty, mutta onneksemme vielä enemmän olemme yhdessä nauraneet.

Vaikkakin ikäloppuja alamme kaiketi hiljalleen olla. Sen verran harvoin on aikaa ja mahdollisuutta yhdessä nauramiselle.

Mutta silti löysin jälleen sen ystävyyden tunteen. Sen kuinka helppoa vanhan kaverin kanssa on olla, jutella, nauraa ja vähän juodakin. Ei se ystävyys katoa minnekään, ei vaikka vanhenemme ja laiskistumme vuosi vuodelta. Kahdella päähän potkitulla, mutta parempaakin löytäneellä...

En pysty lupaamaan enemmän aikaani tai viitseliäisyyttäni. Tai terveyttäni. Mutta sen pystyn lupaamaan, että kun seuraavan kerran kahvikupin äärelle istumme, löytyy se sama ystävyyden tunne.

Yhä uudestaan, eikös?

sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

Huolia vailla

Haluaisin joskus olla kuin kuusivuotias heinäkuisen viikonlopun aamuna.

Vähän ennen kahdeksaa, sohvalla, piirrettyjä katsoen, kasvoilla ilme joka on vain ja ainoastaan kuva rauhallisuudesta, onnesta ja mielestä vailla huolia.

Tuollaisen kuvan haluan piirrettävän syvälle huonoon muistiini - siten ettei se milloinkaan sieltä pyyhkiytyisi pois.

Koska osaahan se olla rauhaton, onnetonkin ja huolissaan. Ehkä osaisin sitten tarvittaessa sitä rauhoittaa ja lohduttaa. Ja viedä osan niistä tuhansista ja taas tuhansista tulevista huolista siltä pois.

Mutta siihen asti koitan, aina kun oma oloni on rauhaton taikka onneton, kaivaa ajatuksistani esille sen kuvan tuosta kuusivuotiaasta ihanuudesta.

Vailla huolia.


keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

Tänään minua harmittaa...

... se että mansikanmyyjät eivät ilmoita päivän hintaa viiden kilon laatikolle.
... se että hyväosaisiksi tietämäni ihmiset myyvät kirpputoreilla tavaroita jollaisia jotkut antavat ilmaiseksi.
... se että Katsomon äppi ei androidillani taaskaan toimi.
... se että keskellä heinäkuuta pitää ulkona palella takki päällä.
... se että televisiosta tulee aamupäivisin ainakin kolmella kanavalla ostosteeveetä.
... se että yksi koirista söi ulkona ruohoa ja pyysi päästä sisälle sen pois oksentamaan.

Mutta tänäänkin olen kiitollinen siitä, että saan rakastaa maailman ihaninta naista ja kolmea mainiota tytärtäni.

Eli hyvinkin plussan puolella, jos yllä mainittuja ynnäilee.